Olen ”downshiftaillut” eli vain ollut ja rentoutunut ahkerasti saamatta siis mitään aikaan sen enempää opiskelun kuin kuntoilunkaan suhteen. Välillä veltostuttaa, mutta sitten jalka jo nousee! Tein eilen lähikaupan kohdalla pikapäätöksen pyöräillä samantien kauemmas(vaikuttiko lie se, että liike oli tuoreeltaan aseellisesti ryöstetty: kuulin poliisin ja kassapojan keskustelun eteiseen), ja se kannatti. Löysin yllättävän paljon puhtia pohkeeseen, ja poljin taas ylämäet mennentullen. Palatessa tuli puhelimitse luvattua fillaroida viikolla vielä pitemmälle, teen samalla kyläreissulla viidentoista kilometrin päähän kirjastokäynnin.
En illalla istunut koneelle lihakset vielä väristen liikunnan riemusta, vaan sivistin itseä katsoen tv-dokkarit kirjailija Salman Rushdiesta maanpaossa (forever) ja natsioikeudenkäynnistä Israelissa 1961. Niiden välistä löytämäni romanttisen leffan ajan pureskelin pakastepitsaa parsakaalilisukkeella, ruokajuomana luomupunaviini. Ei varsinainen laihdutusdieetti, mutta aionkin kuntoilla kenties(ei epäilystä!)vyötärölle varastoituneen osan ruokavaliotani veke. Valmistin sentään eilen myös ”kukkakaalia intialaiseen tapaan”: sipulia ja tomaattia mausteisessa öljyssä kaalin kanssa hauduttaen. Myönnän, että kaappiin jäähdytetty kasvisateria olisi eilen riittänyt ruokkimaan pyöräilemällä vilkastuneesta aineenvaihdunnasta innostuneen kehoni.
Sovin itseni kanssa nopeasti eilisen olleen vielä downshifting- ajankäyttöä, voimaannuinhan kuitenkin aloittamaan puhtaalta pöydältä(raivasin vankan sohvapöytäni tyhjäksi ja levitin sille jumppa-alustan)toimeliaan, aikaansaavan elämäntavan. Ensinnäkin tenttikirjaa voi lukea stepperillä astellen…
Merkinnät RSS-syötteenä