Laihduttaminen on yksinäisenä puuhasteluna tylsää, eikä kaukana ole ajatus yrityksen epäonnistumisesta. Itse kyllästyin jojottelemaan vaakanäytöllä 1-5 kilon haarukassa, loppujen lopuksi ”saavuttaen” nimenomaan pelätyn lukeman, tuijotinhan sitä joka aamu puntarille kiivettyä. Maagista rajaa EN halua ylittää, joten otan uudet vauhdit nettiyhteisön tuella.
Kirjauduin Kiloklubiin, ilmaisen foorumin laihduttajalle tarjoavaan yhteisöön, joka on maksullisten todellinen vaihtoehto, eihän kilojensa kanssa kamppailusta pidä joutua maksamaan…ellei sitten personal trainerille, jollaista opiskelijalla ei ole, eikä tällä hetkellä vertaistukea ”flesh&blood” lenkkikaveriksi. Kiloklubin tuki on seurata edistymistään kilo- ja senttitaulukossa, ja lukea sekä keskustella toisten kokemuksista, tai pitää blogia omista onnistumisista.
Aloitin ruokapäiväkirjaan lataamalla aamupalasta alkaen suuhunpanemani ateriat, ja liikuntapäivyriinkin sain merkinnän, nuha- ja univelkapäivä vaikka onkin käsilläoleva. Ruokavalionsa terveellisyyden näkee pallorivistä, jossa tavoitellaan viittä vihreää rasvan, kuitujen, kasvisten, herkkujen ja proteiinin oikeilla määrillä. Itse sain punaisen pallon rasvan määrästä jo ennen päivällistä…maustoin nimittäin homejuustolevitteellä kaalisoppani, juustoa leipäpalasillekin kasaten. Nytpä tiedän mistä vähentää, minä klubilainen…