Muuntelen inspiraatiopohjalta ruokavaliota laihtuakseni, nytkin aion vaivata pitsaperjantain taikinan täysjyvävehnästä. Tyydyn toistaiseksi hyötyliikuntaan, huomennakin pyöräilen kahtaalle kirjastoasioille. On nimittäin loppukiri arvosanaopiskelussa, välitavoite saavutettavissa vielä ennen syyskuun alkua. Tänään aloitin aamutuimaan puhtaaksikirjoittamisen, tauolla luin kirjallisuutta jo seuraavaa tehtävää varten, ja loppuillasta pääsin klikkaamaan ”palauta tehtävä”- painiketta yliopiston ”omilla sivuilla”. Kolme oppimistehtävää jäljellä, nekö tehtailisin viikossa? Kyllä, jos en tee juuri mitään muuta…kuten laihduta aktiivisesti!
Suunnittelen kerran jo kokeiltua pilkkoa puolivalmista syötävää kulhoihin jääkaappiin, kuten porkkanaraastetta, kaalisuikaleita ja vesimelonipalasia. Jos vihreää salaattia on kulhollinen valmiina vähärasvaisilla lisukkeilla, ei tule aina lorautettua levylle rasvassa paistettavaa tavaraa. Toisaalta vaikkapa eilinen iltaruokani kypsyi vähässä kasviöljyssä ja käsitti tuoreita herkkusieniä, avomaankurkun, maustamatonta tofua ja tomaatin. Ne kippasin rasvattoman raejuuston ja jäävuorisalaatin päälle ilman kastikkeita. Aion käyttää kotimaiset kesäkurpitsat pitsaan ranskankerman päälle suikaloiden, ilman lisättyä juustoa…parhaan keittokirjani, kirpparilta löydetyn Kevyttä hyvää- opuksen(Roug, Ingmari, 1998. WSOY)ohjeen mukaan.
Opiskelutavoite jaksottaa kyllä arkea niinkin, että tulee tehtyä kotitöitä ja ehkä jopa kuntoiltua, vaikken parhaimmillaan tuntiakaan malttaisi olla poissa kirjojen äärestä. Tauko voi olla vain 15- minuuttinen, ja ehdin tehdä vatsaliikkeitä 50. Roskiksella kipaisu kierrätyspaperikassillisen kerrallaan roudaamalla vie aikaa vielä vähemmän, ja lyhyt tanssijumppa hoituu radion avaamalla parissa minuutissa. Pääasia, ettei istu koko päivää, tauotkin jos nojatuolissa napostelisi… UNEN laatu ja määrä on melkein tärkein niin opiskelussa kuin laihduttamisessa, siitä täytyy pitää huolta.
Merkinnät RSS-syötteenä