Helteisenä iltana terassilla takaisin hankittu jo poismennyt kilo tykyttää omantunnon lailla taka- vai liekö eturaivossa. Nyt mielessä on kuluttaa kylmien oluiden kalorit kotitöitä tekemällä, ja aloitin pyykkikassin raahaamisella naapuritalon rappuun, jossa sain varattua iltapäiväksi pari tuntia pesuaikaa. Sitten istahdin suunnittelemaan, samalla ommellen pari nappia helleviikolla ehdottoman tärkeään paitajakkuun, joka ei kiristä, napit ovat muuten vaan pudonneet.
Hellemekkoni, isokuvioinen pinkki/oranssi/valkoinen hihaton ja harsovuorillinen pikkumusta-alike-mallinen kotelo mahtuu päälle, kun pompin tyhjentämässä kuivaustelinettä makkarissa, tiskivuorta alentamassa keittiössä ja penkomassa opiskelutehtävän tehtävänantopaperia isosta ”tärkeät”-laatikosta. Käsivarsiallit eivät minulla roiku, mutta ympärysmittaa on överisti vähän joka puolella. Tieto siitä, että vartalo laihdutettaessa kapenee tasaisesti joka puolelta, lämmittää juuri siksi.
Oheinen kuva on elämäntaparemppani opaskirjan(yhden niistä)kannesta, kirjan ”Hoikistu ja pysy vireänä” on vuonna 1999 saanut julkaistuksi tanssija Deborah Bull yhdessä kuntovalmentajansa Torje Eiken kanssa, eikä ihme. Paketti ei vanhene, ja itse olen aikoinaan antikvariaatin ikkunasta bongaamani kuvakirjan äärellä kuin löytöretkellä. En esimerkiksi karppaa täysillä, tietäen että opiskeluvälineeni, aivot tarvitsevat polttoaineekseen glukoosia juuri hiilihydraateista. Siksi sisällytän ruokavaliooni jo ties kuinka kauan ruisleipää, mahdollisimman täysjyväistä, kuitupitoista ja luomua tietenkin.
Minun ongelmani onkin piilorasvan liikatankkaus ja ylisuuret annoskoot. Salaattia olen tänä keväänä lisännyt joka aterialle, ellen käyttänyt peruselintarvikkeena jopa. Olen oikealla tiellä, kun vielä lisään hyötyliikunnan oheen lihaskuntoliikkeitä, esimerkiksi eilen pyöräilin muutaman kilometrin matkalla ylämäet yrittäen hengittää oikein. Tehokasta!(ellen olisi singahtanut kaverin soittaessa kanssaan aurinkoa ottamaan- oluen kanssa…)